rohkeus tulla näkyväksi!

Taide on minulle kuin toinen ääneni. Sen kautta pääsee näkyviin sellaista, jolle en aina löydä sanoja: herkkyyttä, iloa, kipeitäkin tunteita ja kaikkea sitä, mikä vasta etsii muotoaan. Ehkä juuri siksi oman taiteen näyttäminen on joskus tuntunut niin jännittävältä. Siinähän tulee samalla näyttäneeksi palan itsestään.

Matkan varrelle on mahtunut arvostelua, myös kuvataidetunneilla. Herkkänä ihmisenä kannoin joitakin sanoja pitkään mukanani ja pidin tekemiseni mieluummin omana tietonani. Maalaamisen halu ei silti suostunut pysymään piilossa. Se palasi aina uudelleen, vähän kuin kysymään, että joko taas kokeiltaisiin?

Vähitellen olen uskaltanut vastata sille kyllä. Välillä varovasti ja välillä sellaisella innolla, että pelot ovat saaneet yrittää pysyä perässä. Siinä tehdessäni olen huomannut, että jännittää saa. Siveltimeen voi tarttua silti. Ne omat mörötkin ovat pienentyneet matkan varrella, ja joidenkin kanssa taidetaan olla jo ihan hyvissä väleissä

YKSI VÄRI KUTSUU TOISTA.

Maalaan intuitiivisesti ja uteliaana, enkä aina itsekään tiedä, mitä kankaalta seuraavaksi löytyy. Yksi väri kutsuu toista, jokin muoto alkaa elää ja kerrosten keskeltä nousee esiin jotakin yllättävää. Minua kiehtoo se, kuinka teos voi kertoa minulle yhtä ja sinulle aivan toista. Sinun kokemuksesi, muistosi ja mielikuvituksesi tuovat siihen jotakin, mitä minä en olisi osannut nähdä.

Erityisen ihanalta tuntuu, kun jokin teokseni löytää oman ihmisensä ja uuden kodin. Se, että joku haluaa elää maalaamani teoksen kanssa ja katsella sitä omassa arjessaan, koskettaa minua joka kerta. Jotakin siitä, mitä olen tuntenut ja maalannut, on kulkeutunut toiselle asti.

Teosteni herättämä kiinnostus ja uteliaisuus ovat tuoneet mukanaan myös mahdollisuuksia olla mukana erilaisissa tapahtumissa ja näyttelyissä. Niissä olen saanut tavata uusia ihmisiä ja kuulla, mitä muut töissäni näkevät ja kokevat. Välillä tekisi mieli kysyä taululta, että mitäs kaikkea sinä oletkaan mennyt kertomaan!

KOSKAAN EI TIEDÄ,
MITÄ SIITÄ SEURAA

Kyllä nämä teokset ovat vieneet tekijäänsäkin yllätyksellisiin paikkoihin. Taiteen myötä olen uskaltanut esiintyä englanniksi, mikä oli pitkään yksi suurimmista peloistani. Rohkea sydän -teosta metsässä kuvatessani minua tultiin jopa pyytämään treffeille. Herranjestas, ajattelin. Minähän lähdin vain kuvaamaan taulua!

Ehkä juuri tämä saa minut palaamaan maalaamisen äärelle yhä uudelleen. Kun uskaltaa ottaa pienenkin askeleen kohti sitä, mikä kutsuu ja vähän pelottaakin, voi löytää jotakin sellaista, mitä ei olisi osannut odottaa.

Jos värit ja tekeminen sinuakin kutkuttavat, kokeile. Aloita yhdestä viivasta tai väristä ja anna uteliaisuudelle tilaa. Minun kohdallani se on johtanut maalisiin käsiin, ihmeellisiin kohtaamisiin ja teoksiin, joiden äärelle saan nyt kutsua sinutkin.

Kukaties jokin niistä herättää sinussa tutun tunteen tai kuiskaa jotakin aivan uutta. On ihana kuulla, mitä sinä niissä näet.